Tule Puijo Wolley Junioreiden valmentajaksi seuraavalle kaudelle! Useita paikkoja auki eri ikäluokista.

Haluaisitko sinä valmentaa ja jakaa lentopallo-oppeja eteenpäin junioreille? Haku valmentajan tehtäviin on auki, ja otamme mielellämme uusia innokkaita valmentajia mukaan seura- ja joukkuetoimintaan! Puijo Wolley Juniorit etsii ensi kaudelle valmentajia ainakin seuraaviin joukkueisiin:
 

• Harrasteryhmä (2-3 ohjaajaa) → Ikäryhmänä 10-13 vuotiaat. Treenit 1x viikossa. Harrasteryhmän tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen lentopallokerhona, jossa lapsi pääsee harrastamaan lentopalloa ilman sitoutumista joukkuetoimintaan. Valmentajana harrasteryhmässä voit olla nuori osaaja, vaikkapa oman seuran juniori, joka haluaa ottaa pieniä ensiaskelia omalla valmennuspolulla ja tutustua valmentajana toimimisen ihmeelliseen maailmaan.  Harrasteryhmä on osana Lentopalloliiton munLentiskoulua, johon ohjaajalle on luotu jo valmiit treenisuunnitelmat valmiiksi. 

   

• Juniorijoukkueen valmentaja (useita paikkoja) → Ikäryhmänä C-ikäiset ja vanhemmat juniorijoukkueet. Onko sinulla jo enemmän kokemusta valmentamisesta pienempien junioreiden kanssa, tai omaat pelaajataustan? Puijo Wolleyn isommat juniorijoukkueet harjoittelevat kolme kertaa viikossa ja vanhempien junioreiden kanssa pääset jo harjoittelemaan laadukkaan harjoitusten suunnittelua ja toteuttamista sekä ohjaamaan pelaajia heidän pelaajapoluillaan eteenpäin. 

Lisätietoja valmentamisesta ja avoinna olevista rooleista Puijo Wolleyssä voit tiedustella seuravalmentaja Petralta tai toiminnanjohtaja Maaritilta: petra.kasper@puijowolley.fi tai maarit.viljakainen@puijowolley.fi
 

Kuluneella viikolla olemme viettäneet valmentajarekrykampanjaa, ja meidän omat valmentajat ovat jakaneet omia valmentajatarinoitaan. Suurella osalla valmentajista on oma pelaajatausta, kun taas osa ryhtyy valmentamaan oman lapsensa harrastuksen myötä. Osa puolestaan päätyy valmentajaksi vaikkapa kaverin kautta, tai suoraan kysyttynä. Tiimityö, yhdessä tekeminen ja oman osaamisen jakaminen eteenpäin ovat valmentajiemme mielestä tärkeimpiä aiheita, jotka nousevat esiin, kun puhutaan valmentamisesta. Tutustu vielä kaikkiin tällä viikolla jaettuihin valmentajatarinoihin alta. 

Krista Mehtosen valmennustarina / N2-A -tytöt

Päädyin viime kaudella Tatun aisapariksi valmentamaan N2-joukkuetta. Yllättäen löysinkin itseni kentän sisäpuolelta pelikengät ja polkkarit jalassa auttamassa joukkuetta. Kuitenkaan pelaaminen ei antanut enää samalla tavalla kuin aiemmin ja päätin lopulta lähteä valmentamaan N2 ja A-tyttöjen joukkueita tälle kaudelle. Sain valmennustiimiin kaveriksi ihanan Moonan, jonka kanssa täydennämme toisiamme valmentajina hyvin ja olemme samalla sivulla siitä, miten lentopalloa tulisi pelata. 

Tulin Puijo Wolleyhin ensimmäisen kerran vuonna 2010, kun pääsin Klassikkaan urheilulukioon ja samana vuonna Puijo Wolley oli noussut 1-sarjaan. Lentopallotaustani on pääasiassa koostunut 1- ja 2-sarjassa pelaamisesta. Väliin on mahtunut vuosia lentopallon parissa ympäri Itä-Suomea, ympyrä on toistaiseksi sulkeutunut Kuopioon. Aktiivisia lentopallokausia on takana reilun 15 kauden verran. Ensin pelipaikkana oli yleispelaaja ja lopulta siirtyminen passariksi.

Valmentamisessa on minulle tärkeää, että saan jakaa oppejani muille ja pystyn auttaa pelaajia kehittymään. Pelaajien onnistumisia, oivalluksia ja ahaa-elämyksiä on ihana nähdä! Haluan olla pelaajille ihminen, jonka luokse voi matalalla kynnyksellä tulla juttelemaan kaikista asioista. Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää ja se rakentuu luottamuksen kautta. Valmentajana olen pelaajia varten, kuitenkaan en tätä tekisi ellei pelaajat laittaisi itseä täysillä mukaan.

Tietysti joukkue ei olisi mitään ilman valmennustiimiä. Moona tuo näkemystä liigan puolelta niin passipeliin kuin muuhunkin pelaamiseen. Kausi on sujunut mutkattomasti hyvässä yhteistyössä, kun on samanlainen näkemys ja visio asioista. Kun on toinen, jonka kanssa keskustella eri vaihtoehdoista, saa pohdittavaksi eri näkökulmia. Se on win-win-tilanne, sillä silloin kaikkien ajatukset kehittyvät. Unohtamatta myös muun staffin tärkeyttä, jotka hoitavat taustalla koko joukkueen asiat kuntoon, jotta itse voi keskittyä valmentamiseen.

Valmentaminen ottaa, mutta loppupeleissä se antaa enemmän!

Henrik Kososen valmennustarina / N1-joukkue

Pelaajataustani koostuu juniorimaajoukkueesta, Miesten A-maajoukkueesta, miesten B-maajoukkueesta, 17 vuotta Mestaruusliigassa ja kaksi kautta ulkomailla Ranskassa ja Sveitsissä. Kun lopetin pelaajana mestaruusliigassa, siirryin suoraan liigajoukkueen päävalmentajaksi. Päävalmentajana olin 8 vuotta, jonka jälkeen melkein heti aloin valmentaa oman tyttäreni E-juniorijoukkuetta.

Huomasin heti ensimmäisissä E-tyttöjen harjoituksissa että tarvitsen koulutusta, jotta pystyn auttamaan tyttöjä kehittymään lentopalloilijoina ja urheilijoina. Vaikka olin suorittanut kaikkein korkeimmat valmentajatutkinnot Suomessa päädyin hakemaan apua tyttöjen valmentamiseen Belgiasta, Italiasta ja Ranskasta. Nyt minulla on 18 vuoden yhtäjaksoinen valmentajakokemus eritasoisista joukkueista. 

Minulle valmentamisessa tärkeintä ei ole sarjataso eikä menestys vaan että pelaajat ovat motivoituneita ja haluavat kehittyä. Pelaajien intohimo lentopalloon ja urheiluun on ehdottomasti tärkein tekijä miksi olen vuodesta toiseen päätynyt valmentajaksi. Toinen tärkeä tekijä on valmennustiimi ja joukkueen taustalla toimiva taustatiimi. Kun työnjako on selkeä niin päivittäisten treenien veto mukavaa ja pelimatkoilla on hauskaa. Usein ajattelen että teen tätä hommaa pelaajia varten ja ehkä myös siksi että minuakin autettiin kun pelaajana tarvitsin apua.

Ykkösen tukitiimissä on toiminut kaudella 2024-2025 eri tehtävissä n. 20 henkilöä pelaajien lähipiiristä. Kautta suunnitellessa huhti-toukokuussa 2024 tavoitteena oli, etteivät tehtävät jakaudu vain yhdelle joukkueen johtajalle ja rahurille vaan tehtäviä jaetaan ja pelaajat saavat keskittyä itse asiaan eli pelaamiseen! Tehtävät jaettiin pienempiin vastuutiimeihin: kotipelivastaavat, vieraspelivastaavat, kirjuritiimi, kahvio- ja lipunmyyntitiimi, taloustiimi ja viestintätiimi. Kauden aikana tulee aina ongelmia ja asiat eivät suju niin kuin on mietitty. Silloin hyvä yhteishenki valmentajien ja joukkueen pelaajien kesken pelastaa tunnelman ja ongelmien ratkaisu on helpompaa. 

Jani Lahtoniemi / E-juniorit

Oma innostus lentopalloiluun juontaa juurensa aina 1990 luvun alkupuolelle, legendaarisen KuPS Wolleyn kulta-aikoihin.  Pääsin ukkini mukana seuraamaan miesten menestystä aitiopaikalta, ja enpä usko, että jätin montaakaan kotipeliä katsomatta, samalla tehden tärkeää tilastotyötä ”auttaessani” otteluiden videoinnissa. Pelailin itse lentopalloa aktiivisesti F-ikäisestä lähelle täysi-ikäisyyttä, jonka jälkeen omaksi ilokseni muutamia vuosia. Muistoina noista ajoista tälläkin hetkellä jääkaapin ovea koristaa lehtileike, jossa kerrotaan Siilinjärven Saletin C-poikien taipaleesta SM-sarjassa.

Valmentamisen pariin ajauduin vähän kuin puolivahingossa, perinteisellä kaavalla:  vanhimman lapsen etsiessä harrastusta esittelin hänelle lentopallon ja siitähän se idea sitten lähti. Aluksi lupauduin kentän reunalle palauttamaan palloja ja auttamaan harjoitusten vetämisessä. Eipä aikaakaan, kun löysinkin itseni hallilta aina harkkojen aikaan touhottamassa. Ensimmäisten pelien aikaan aloittelevalta joukkueeltamme puuttui pelivalmentaja ja sittenpä se olikin menoa.  Tämä kaikki aiheutti sitten pienen kimmokkeen kotona ja nyt lapsista 3 / 3 harrastaa lentopalloa.

Lajitaustasta varmasti on hyötyä perustekniikoiden opettamisessa, mutta vasta aloittelevilla urheilijoilla harjoitteiden sisältö on paljon muutakin kuin tiukkaa lajinomaista harjoittelua. Harjoituksissa pyritään kehittymään monipuolisina liikkujina, harjoitellaan kehonhallintaa sekä ryhmässä toimimisen taitoja. Lisäksi harjoitellaan ohjeiden kuuntelua. Ainahan harjoitteiden ohjaaminen ei ole pelkkää riemua ja juhlaa. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, yhteisiä sääntöjä ja napakkaa otetta, jolla luodaan turvallinen ja kannustava ilmapiiri kaikille osallistujille.

On mahtavaa huomata lajinomainen kehittyminen! Lasten kehityksen huomaa hyvin nopeasti, sillä hyvin usein lajitaitoja lähdetään rakentamaan ihan alusta asti. Onnistuneen harjoituksen jälkeen pieni hikinoro otsalla ja naurua salissa, se on parasta mitä tällä on tarjoilla. Sillä jaksaa taas suunnitella seuraavia harjoitteita, joilla haastaa ja kehittää yksilöitä ja koko ryhmää kohti tulevaisuutta.

Omien kokemusten mukaan Puijo Wolley Juniorit Ry tarjoaa seurana taustalta hyvin apuja valmentajapolulla etenemiseen. Seuralla on mahtavia valmentajia, joilta voi kysellä vinkkejä ja apuja harjoitteiden läpivientiin. Ja onpa tarjolla koulutuksiakin asiasta kunnolla innostuneille. Mikäli valmentajuus ei tunnu ominaiselle ja luontaiselle, niin joukkueissa on muillekin taustatoimijoille tarvetta: joukkueenjohtajia, huoltajia, varainhankintaa. Ja jos tämänkään ei riitä ja visiota, sekä aikaa on riittävästi voit pyrkiä Ry:n toimintaan mukaan.

Noora Tanskanen ja Kukka-Maaria Kemppainen / F- ja D - juniorit

Miten olette päätyneet valmentajiksi?

- Olemme molemmat pelanneet lentopalloa junioreista asti. Noora on pelannut omat juniorivuodet Kaavilla ja Kukka-Maaria eli "Kukkis" päätyi Savonlinnan Ajon kautta Puijo Wolleyihin. Valmentajaksi olemme päätyneet seuran toiminnanjohtaja Maaritin kautta, joka suoraan kysyi meitä valmentamaan junioreita. Aika ja elämäntilanne sattuivat olemaan hyvät ja päätimme molemmat ryhtyä valmentamaan. Tällä hetkellä valmennamme sekä F-junnuja, että D-tyttöjä. Aiemmin pelatessamme emme erityisesti suunnitelleet tai unelmoineet valmentamisesta, kun pelaaminen itsessään oli pääasia. Me molemmat vain päädyimme valmentamaan ja se on ollut tosi antoisaa!

Mikä on valmentamisessa parasta?

- Parasta valmentamisessa on nähdä junnujen kehittyvän ja oppivan jokin aluksi vaikealta tuntuva harjoite. Antoisaa on myös pelaajien ilo ja halu kehittyä. Myös viikonloppujen pelireissut ovat olleet innostavia ja inspiroivia. On motivoivaa nähdä peleissä monien onnistumisten lisäksi selkeitä kehityskohteita ja saada ideoita treeneihin. Myöhemmin näitä kehityskohteita päästään sitten treenaamaan!

Millaisia vinkkejä antaisitte uusille valmentajille?

- Hyvänä vinkkinä sanoisimme, että juniorijoukkueen valmentaja tarvitsee kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja positiivisen asenteen. Valmentaminen ei ole aina helppoa. Treenit pitää suunnitella ja pitää hyvin, jotta kaikilla on mukavaa ja turvallista harjoitella lentopalloa.